Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

                       Historia

Minun ajokoira historia alkaa vuodesta 1975. Sain silloin ensimmäisen oman Suomenajokoiran pennun vuosien kinuamisen jälkeen 11-vuoden iässä. Isälläni oli ollut ajokoiria 60-luvulta lähtien sekä puhdasrotuisia että sekarotuisia. Tuo lokakuu 1975 on syöpynyt mieleeni ja ohjannut myöhempiä tekemisiäni kaikissa asioissa.

Tuo koira oli nimeltään Pimu ja opettelimme porukassa metsästämisen aakkoset. Pimu oli hidas syttymään ja alkoi ajaa vasta 4 vuoden iässä kunnolla.Kolmivuotiaaksi asti sillä oli kova metsänpelko. Se oli lähihakuinen ja kohtalaisen hidas löytämään ajon. Sulalta se ei koskaan ollut mikään mestari, mutta lumelta idiootti varma. Ammuin sen ajoon 118 jänistä, isäni ja muut metsästäjät ampuivat lukemattoman määrän. Metsästysinto varsinkin ajolla oli loppumaton. Sen ajan tapaan lähdettiin metsälle suoraan kotoa ja metsästäjien tullessa kotia, jätimme Pimun yleensä metsään ajamaan. Kävin aina illan mittaan kuuntelemassa ajoa rappusilla, että siellä se koirani ajaa jänistä. Laitoimme ruuat rappusille ja koiran tullessa yöllä kotiin, söi se ruuan ja meni heinälatoon nukkumaan. Aamulla herätimme sen ladosta ja lähdimme uudelleen metsälle. Alkuun juoksu oli kankeaa, mutta vähän ajan päästä haku ja ajo alkoi. Sitten se ajoi taas pitkälle yöhön. Oli se koira. Moinen meno nykyisin ei tule mieleenkään. Pimu oli täysin rehellinen haulla että ajolla. Se oli uskomattoman kestävä. En muista sillä koskaan olleen käpälien verillä. Kerran sillä oli 10 senttiä pitkä palkeen kieli selässä, oli ilmeisesti piikkilanka viiltänyt, isä laittoi siihen voita ja suolaa. Se oli sen ajan hoitoa. Pari päivää Pimu huilasi ja metsästys jatkui kuin mitään ei olisi sattunutkaan.

Pennutimme Pimua kolme kertaa, mutta itselle emme jättäneet pentua siitä. Jälkeläiset eivät olleet emänsä veroisia ajureita.Pimulla alkoi sokeritauti vaivat 9 vuoden iässä ja se periytti jälkeläisilleen vahvasti sokeritautia, joka puhkesi niille nuorempana. Sitten elokuussa -86 Pimun voimat heikkenivät ja se sai olla pihamaalla irti. Se katosi, eikä sitä löytynyt mistään etsinnöistä huolimatta. Meni varmaan piiloon kuolemaan. Pimu ajaa jäniksiä koirien taivaassa.

     Pimu v.1982                                                 Pimu ja Juha   v.1978

KVA Honkasuoran Moona

Ajatelkaa Inka
©2017 Honkasuoran kennel - suntuubi.com